Nyt sita ollaan nakojaan jamahdetty tanne vahaksi aikaa. Tultiin Lilongwesta tanne joku kymmenen paivaa sitten ja edelleen taalla porraillaan. Jarvi on kuin linnunmaitoa, vaikka siella Bilhartzian syopalainen eleleekin. Kun laakarilta kaytiin kyseleen, niin se vain naureskeli, ettei se semmonen mato viela teijan sisuksissa oo, joten vasta kun ollaan lahdossa taalta pois, pitaa nauttia pari pilleria.
Muuten ollaankin sitten vain nukuttu, uitu ja syoty. Eipa paljon muuta. Eilen kaytiin veneilemasssa jollain pikkuisella rannalla ja syotettiin Kalahaukkaa, snorklattiin ja heiteltiin frisbeeta paikallisten lasten kanssa. Nyt pitaisi keksia jotain tekemista, koska tama ylenpalttinen levyttaminenkin alkaa joskus maistua puulta.
Taalla kun on paljon naita puuseppia ja kaikenlaisia kaivertajia oon itekkin ruvennut rakentelemaan helistimia kaljapullon korkeista, puupalasista ja nauloista. Pitaa joku paiva kun ollaan lahdossa eteneen myyda ne naille paikallisille. Hokea vain sunday price ja my business is very bad niin eikohan silla jokunen Malawin kwacha taskunpohjalle pyorahda.
Taalla ei toimi luurit ollenkaan, joten ei tartte ihmetella jos ei mitaan kuulu. Viikon sisaan ollaan mahdollisesti Tansaniassa. Ja huomasimpa juuri, etta puolet kahdesta kuukaudesta ollaan jo taalla oltu. Aika nopeasti se aika taalla kylla kuluu. Ja luultavasti tahti vain nyt kiihtyy loppua kohden. Viikonpaivista en oo valittany enaa moneen viikkoon ja se se on hauskaa se.
- JH
